Minua huolettaa tämänhetkinen matemaattisen osaamisen taso. Minut pysäytti tieto siitä, että osa teekkareista ei osaa laskea ilman laskinta paljonko on 1/2+ 1/3 ja osa peruskoulun päättäneistä ei osaa laskea eikä lukea. Fb-ryhmässä entinen yliopisto-opettajani Alli Huovinen kertoo saavansa jatkuvasti pyyntöjä opettaa derivointia ja integrointia. Lehdestä olen lukenut kuinka peruskoulua käyvien oppilaiden vanhemmat maksavat matematiikan tukiopetuksesta. Minusta nyt viimeinkin pitäisi selvittää, miksi näin on päässyt käymään. Alla nostan omia ajatuksia mahdollisista syistä.
OPS- ja LOPS-uudistukset
Meneillään olevaan perusopetuksen OPSiin lisättiin ajatus itseohjautuvuudesta opetusmenetelmänä. Kaikilta aikuisiltakaan itseohjautuvuus ei onnistu. Toimiiko itseohjautuvuus kaikissa oppiaineissa samalla tavalla ja onko sitä toteutettu matematiikassa ymmärtämisen kannalta oikein? Suuriksi paisuneet opetusryhmät ovat taidoiltaan heterogeenisiä. Lahjakkaat toki oppivat oli opetusmenetelmä mikä hyvänsä, mutta entäpä keskiverto ja sitä heikompi oppilasaines? Ovatko itseohjautuvan oppimisen kannalta olennaiset oppimateriaalit, opettajien pedagogiset valmiudet ja ajalliset resurssit ajan tasalla? Vaarana on, että ymmärtämisen sijaan opetellaan matematiikkaa ulkoa. Matematiikan kumulatiivisuuden vuoksi oppilas lopulta turhautuu, kun ei ymmärrä ja ulkoa opittu ei pysy pitkään mielessä.
Uudistuvaan LOPSiin on tulossa eri oppiaineita yhdistävät oppiainekokonaisuudet, joita yhdistää jokin teema ja teeman ulkopuolelle jäävän osan opiskelijat opiskelevat itseohjautuvasti. Oman kokemukseni mukaan lukiossa aloittavien perusasioiden osaamisen taso on heikentynyt. Lukiossa opiskeltavat, matemaattisiin aineisiin liittyvät, asiat ovat yhä haasteellisempia ja itseohjautuvuus luo yhä suurempia haasteita niin opettajille kuin opiskelijoillekin. Opetukseen tulee hakea materiaaleja ja tapoja, joilla tuetaan opiskelijaa ymmärtämään. Samalla pitää antaa opiskelijoille hyvät valmiudet sähköisten työkalujen hallinnassa. Vaarana on nyt ulkoa oppimisen lisäksi se, että vastaukset haetaan laskimesta. Opettajien tulee muistaa, että me ei opeteta vain yo-koetta varten, vaan meidän tulee antaa opiskelijoille hyvät jatko-opiskelumahdollisuudet.
Tietotekniikkaa ymmärtämisen kustannuksella?
Tällä hetkellä hypetetään Digiloikkaa ja sen mahtavuutta. Kokemukseni mukaan (oma pitkä ura matemaattisten aineiden opettajana, DI / KTM mieheni, DI poikani), vaativampien ongelmien menestyksellinen ratkaiseminen edellyttää ennen kaikkea vahvoja perustietoja ja -taitoja, perusasioiden ymmärtämistä matemaattisissa aineissa sekä kykyä ajatella huolellisesti ja uskallusta kokeilla. Tästä syystä tietotekniikan tulee olla apuväline, ei itsetarkoitus. Tietoteknisiä apuvälineitä, eri ohjelmia ja pelejä tulee käyttää harkiten – miettiä tarkoin edistävätkö ne matemaattista ajattelua ja auttavatko ne ymmärtämään ilmiöitä / opetettavan sisällön keskeisiä asioita. Huomion ei saa kiinnittyä liikaa tekniikkaan.
Miksi Piilaaksossa ( korkeateknologian liiketoiminnan keskittymä) painotetaan luontoa ja tietokoneetonta opetusta (https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/02/29/sosiaalisen-median-pioneeri-jyri-engestrom-rajoittakaa-lastenne-ruutuaikaa)? Mistä johtuu, että Applen Steve Jobs ei antanut lastensa käyttää iPadia? “Rajoitamme lastemme verkkoteknologian käyttöä kotona”, Jobs kertoi 2010 New York Timesille.
LUMA-aineiden Abitti-ohjelmat
Monissa oppiaineissa (äidinkieli, kielet, perusreaaliaineet) opiskelijan tarvitsee hallita tekstinkäsittelyjärjestelmä, LibreOffice Write, ja osata käyttää selainta. Samaa työkalua käytetään lukuisilla eri kursseilla. Näin oppija saa keskittyä itse aineen sisältöihin.
Matemaattisten aineiden luonne on erilainen. Yhdellä kurssilla oppilas tarvitsee tilasto-ohjelman taitoja, toisella kurssilla vektorilaskennan taitoja, kolmannella kurssilla graafisten kuvaajien piirtotaitoa, matemaattisia kaavoja jne. Matemaattisten aineiden lukio-opiskelijat joutuvat nykyisellään hallitsemaan useita eri työkaluja, ohjelmia. Niiden opettelu vie suurelta joukolta oppilaita kohtuuttoman paljon aikaa – tuota aikaa, joka pitäisi suunnata itse matemaattisen ajattelun kehittämiseen. Tietoteknisten ohjelmien opettelu ei saisi viedä aikaa matemaattisten aineiden syvälliseltä oppimiselta.
Tilanne ei olisi näin haastava, jos alkujaankin poliittisessa päätöksenteossa olisi otettu aikalisä matemaattisten aineiden sähköisten yo-kirjoitusten suhteen. Tuolloin olisi pitänyt ajan kanssa kehittää yksi työkalu (ohjelma), jolla opiskelijat voisivat kirjoittaa sekä matematiikan, fysiikan että kemian yo-kokeen. Tällöin opiskelija pääsisi harjoittelemaan samaa tuttua käyttöliittymää usealla eri kurssilla. Näin opiskelijan olisi helpompi fokusoida ajatuksensa aineen sisällön oppimiseen ja ymmärtämiseen. Opettajillekin jäisi enemmän aikaa sisältöjen opetukseen. YTL haki pitkään helppokäyttöistä tapaa kirjoittaa matemaattista tekstiä ja päätyi lopulta Abitti-kaavaeditoriin, joka julkaistiin toukokuun 2017 alussa. Kaaveditori on kömpelö ja hidas käsinkirjoitukseen verrattuna. Tämänhän jokainen voi todeta kirjoittamalla Abitti-kaavaeditorilla (löytyy osoitteesta https://math-demo.abitti.fi/) useita matemaattisia merkkejä sisältäviä lausekkeita. Kaavaeditorilla matemaattisen tekstin tuottaminen on huomattavasti hitaampaa kuin käsin kirjoitettaessa.
Minusta olisi äärimmäisen tärkeää selvittää mistä alussa kertomani huolet johtuvat. Miksi osa peruskoulun päättäneistä ei osaa lukea eikä laskea? Oppivelvollisuusiän nosto ei taida tätä ongelmaa poistaa. Miksi suuri osa yliopistossa aloittavista, matemaattisille aloille suuntautuvista, ei osaa peruslaskuja kuten murtolukulaskentaa, perusderivointia ja perusintegrointia? Jokaisen tahon (opetusministeriö, opetushallitus, YTL, MAOL) tulisi yhteistyöllä pyrkiä etsimään syitä mainitsemiini ongelmiin. Syiden löytäminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta virheet voidaan korjata ja matemaattisen osaamisen taso saadaan nostettua. Näin toimimalla lisätään työllisyyttä ja hyvinvointia – mahdollistetaan suomalaisen teollisuuden menestys tulevaisuudessakin.